Mainoskilpailu - Mäntsälän koulujen ja Mäntsälän yrittäjien yrittäjyyskasvatustempaus

Mainoskilpailu toteutetaan vuosittain Mäntsälässä. Seuraavassa tällä hetkellä kahdeksannella olevien yrittäjyysluokkalaisten kuvaus projektista:

Projekti

Projektin tavoitteena on tutustua yrityksiin ja suunnitella yhdessä yrityksen kanssa heille sopiva mainos.

Mainoksissa on tavoitteena tuoda esille yrityksen toimintaa ja tuotteita. Mainoksista maksetaan 50 euroa kappaleelta.

Viime keväänä teimme mainokset monelle eri yritykselle/tapahtumalle, esim. Vireukselle, Helmililjalle, Kesportille, Ruustinnan kammarille ja Mäntsälän kunnalle

Kiia ja Heidi, 8F-luokka

Oppilaiden kommentit projektista:

1. Mitä opitte Mainoskilpailu-projektista?
Opin maalaamaan isoja papereita ja käyttämään eri tekniikoita.
Opin yhteistyötaitoja, maalaamaan suurempaa paperia kuin perus A3, sekä piirtämään piirtoheittimen kautta isolle paperille.
Yhteistyötä yrittäjien kanssa sekä vastuuta.
Opin toimimaan kiireessä ja paineen alla.
Opin aikatauluttamista, sekä yritysten kanssa työskentelyä.
Opin soittamaan yrityksille, kun yritimme etsiä yritystä, jolle teemme mainoksen. Tajusin myös kuinka isoja mainokset oikeasti ovat niissä katutolpissa.
Vastuunkantoa ja että asiat hoidetaan ajoissa sovittuun aikaan.
Minun piti ottaa paljon vastuuta, joka auttoi minua myöhemmin paljon.
Opin ottamaan vastuuta.

2. Millaista oli tehdä mainoksia?
Tekeminen vei paljon aikaa, mutta oli muuten luovaa ja kivaa.
Tekeminen oli luovaa ja kivaa puuhaa, pidin mainosten tekemisestä.
Haastavaa ja oli kiva suunnitella kaikki itse.
Hauskaa ja pitkäjänteisyyttä vaativaa.
Vaativaa ja hermoja raastavaa, mutta myös palkitsevaa.
Kivaa koska ainakin meidän ryhmä sai päättää millaisen mainoksen teemme. Suunnittelimme ja ideoimme koko mainoksen, joka oli kivaa
Mukavaa ja oli kivaa maalata.
Piirtoheittimen kanssa piirtäminen oli hauskaa.
Hauskaa ja vähän haastavaa

Yrittäjyysluokka teki suuren juhlan

Seuraava Saara Mäenpään kirjoittama juttu julkaistiin Mäntsälän Uutisissa 27.12.2017.

Lisäsimme tekstiin oppilaiden kommentit juhlan järjestämisestä.

Yrittäjyysluokka teki suuren juhlan

Riihenmäen koulun 8f luokka, eli meidän luokka on ollut tänä vuonna isossa roolissa koulun itsenäisyyspäiväjuhlan toteuttamisessa. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa Mäntsälässä järjestetään neljäsluokkalaisten itsenäisyyspäivän tanssit, ja meidän luokka on nähnyt paljon vaivaa opettamalla kaikille Mäntsälän nelosille tanssikoreografioita.

Projektin suunnittelu aloitettiin lokakuun alussa ja varsinainen tanssiopetus noin kuukausi myöhemmin marraskuun alussa.

Luokka oli jaettu tanssiopettajiin, mediatiimiin eli kuvaajiin, ja muihin jotka tekivät muita hommia. Ennen kun opetustunteja alettiin pitää, tanssijat harjoittelivat ensin itse tanssit, joita sitten myöhemmin alettiin opettamaan neljäsluokkalaisille.

Tanssiopettajina toimivat Elsa Leppävuori, Olivia Kallio, Maija Joensuu ja Camilla Tolvanen. ”Toisaalta opettaminen oli aika rankkaa koska siihen meni paljon aikaa ja piti olla paljon poissa tunneilta, mutta silti se oli tosi palkitsevaa ja kivaa. Oli kiva huomata kun lapset oppivat tanssiliikkeitä, ja kuinka he yrittivät ja olivat mukana. Opettaminen oli kivaa varsinkin silloin kun lapset kuuntelivat keskittyneesti ja halusivat oppia. Suurin onnistumisen tunne oli se kun saimme aikaiseksi toimivan kokonaisuuden siitä vähäisestä pohjasta mikä meille annettiin.”

”Tottakai aluksi meitä jännitti, mutta kun alkujännitys meni pois, olo tuntui kotoisammalta ja pystyi luottamaan itseensä paremmin. Opetus oli työlästä, mutta kaikesta huolimatta tulos oli sen arvoinen.” kommentoi Olivia Kallio, ”Joka tunnin jälkeen oli huojentunut olo, kun olimme onnistuneet tehtävässämme. ”Kun sä menet opettamaan, sun pitää luottaa itseesi, koska se heijastuu myös muihin ihmisiin. Täytyy olla pitkä pinna, ettei voi turhautua heti vaikkei kaikki menisikään suunnitellusti. Tämä kokemus oli opettavainen ja se jää kyllä mieleen, ja totta kai sitä voi hyödyntää tulevaisuudessa, esimerkiksi toimiessa lasten kanssa.”

Tanssijat kertovat, että tässä on vielä edessä salikartan suunnittelua, ja koska meidän luokka on organisoimassa suurelta osin koulun itsenäisyyspäivän juhlaa, työtä on vielä edessä.

Projektin kuvaajina toimivat Kukka Siipo ja Noona Kiuru. He tekevät dokumentin tanssiopetuksesta, johon he käyttävät tableteilla kuvaamiaan pätkiä.

”Ennen tanssitunteja en osannut tansseja, mutta kuvaajana ollessani opin tanssit pikkuhiljaa, kun seurasin opetusta sivusta kameran takaa.” kertoo Kiuru.

Kuvaajien näkökulmasta työssä mukavinta oli seurata lasten oppimista. Kuvaamisessa vaikeuksia tuotti lapset joilla ei ollut kuvauslupaa, koska useimmiten opettajat eivät olleet kiinnittänyt asiaan huomiota ja kuvaajien piti selvittää itse keitä ei saanut kuvata. Kuvaajat kokivat työnsä osittain myös tylsänä ja jatkuvana, mutta loppupeleissä kuvaaminen oli kuitenkin kivaa ja luovaa puuhaa.

Olen itsekin ollut kuvaamassa joitakin pätkiä dokumenttia varten, ja se ei aina ollut ihan helppoa, johtuen esimerkiksi kuvausluvista, koska parissakin ryhmässä oli oppilaita joilla ei ollut kuvauslupaa, mutta he olivat rivin keskellä, joka teki kuvaamisesta hankalampaa. Joinakin tunteina tabletteja ei riittänyt kaikille kun muitakin oli kuvaamassa, ja tunneilla ei välttämättä ollut mitään tekemistä. Niissäkin tunneissa oli silti hyvät puolensa, silloin yleensä menin mukaan tanssiopetukseen, joko oppimaan tai jopa opettamaan, silloin kun olin jo oppinut osan tansseista. Kuvaaminen oli joka tapauksessa ihan mukavaa puuhaa, ainoa vaan että tanssimusiikit tuntuvat soivan tuntien jälkeen päässä vielä jonkin aikaa.

Kuvaajat editoivat dokumenttia Windows Movie Makerilla. Aluksi ohjelma toimikin, mutta matkaan tuli mutkia kun tietokone, jolla tytöt olivat editoineet päivitettiin, eikä kyseinen ohjelma enää toiminutkaan sillä ja keskeneräinen dokumentti oli kadonnut. Säätämisen jälkeen he saivat ohjelman toimimaan, mutta dokumentin editointi oli aloitettava kokonaan alusta. Onneksi ohjelma saatiin vielä toimimaan.

Meidän koulussa on nyt meneillään moksu-viikko, ja olemme tehneet viimeisiä valmisteluja seuraavalla viikolla järjestettävää itsenäisyyspäivän juhlaa ja neljäsluokkalaisten tansseja varten.

”Me ollaan tehty salikarttaa tansseja varten ja siihen liittyen kaikkea muutakin. Sen lisäksi olemme tehneet numerolappuja ja yrittäneet kontaktoida niitä, olemme ohjeistaneet oppaita, ja pitäneet viimeisenkin tanssiopetustunnin.”

Tämä viikko on ollut kyllä aikamoista sekamelskaa, mutta uskon että saamme kyllä vielä kaiken toimimaan ja itsenäisyyspäivän juhlasta koulussamme tulee onnistunut. Meidän luokka on kyllä käyttänyt paljon aikaa ja vaivaa tätä varten, ja uskon kyllä että kaikki menee hyvin, ja lopputuloksesta tulee oikein hieno. Itse varmaankin eniten odotan sitä, kun kaikki Mäntsälän nelosluokkalaiset tanssivat samat tanssit yhdessä, se on varmaan hienon näköistä. Uskon että se on hieno tunne huomata, että meidän luokka on oikeasti opettanut niin monelle tansseja ja että kova työ vihdoin palkitaan.

Saara Mäenpää, 8f

Oppilaiden kommentit itsenäisyyspäiväntanssien järjestämisestä:

1. Mitä opitte?
Opin yhteistyötaitoja ja toimimaan paineen alla.
Tässäkin opin yhteistyötaitoja, sekä toimimaan erilaisten ihmisten kanssa.
Opin vastuuta ja miten toimia paineen alla sekä soveltamistaitoja.
Opin aikatauluttamista, sekä opin katsomaan pieniä asioita isompana kokonaisuutena.
Opin hahmottamaan isompia kokonaisuuksia paremmin, sekä huomioimaan pieniäkin asioita saadakseen kokonaisuuden toimivaksi.
Vastuunkantoa, koreografihommia ja opettamista.
Opin tansseja

2. Mikä oli hauskinta tanssiaisiin valmistautuessa?
Hauskinta oli mielestäni tavata mukavia nelosluokkalaisia.
Oli mukavaa kuvata, sekä seurata nelosten edistymistä.
Tanssien opettaminen.
Seikkaillaan-koreografian tekeminen.
Tanssien suunnittelu ja opettelu.
Opin tanssimaan.
Nelosluokkalaisten opettaminen ja itse tanssiaiset.
Nähdä miten kokonaisuus muodostui ja myöhemmin toimi.
Ylimääräinen aika

3. Mikä oli työläintä tai ikävintä?
Työläintä oli tehdä mielestäni tuhansista klipeistä video.
Työläintä oli yllä oleva asia, joka tehtiin Moksu-viikolla.
Työläintä oli merkata teipillä tanssijoiden tanssipaikat koko saliin. Siinä tarvitsi keskittyä ja käyttää matikkapäätä.
Työläintä oli salikartan suunnittelu, mutta en sanoisi, että mikään projektissa oli kovin ikävää.
Salikartan suunnittelu oli ehdottomasti rankinta ja hankalinta.
Salikartan tekeminen oli ikävintä tehdä.
Työläintä minulle oli opettaa tanssit osalle oppilaista.
Tanssien opetus

Syksy 2016 ja kevät 2017 Alku: Mäntsälän malli - yrittäjyyskasvatuksen malli peruskouluun -hankkeen virittely

Lokakuussa 2016 rehtorimme Saija Hellström tuli ehdottaneeksi rehtoreiden kokouksessa, että lähtisimme kehittelemään hakemusta opetushallituksen kärkihankkeisiin liittyen. Saija kirjoitti tuon kokouksen jälkeen sähköpostiviestissään, että hakemuksen keskeinen sisältö olisi yrittäjyys. 25.10.2016 päivätyssä viestissä hän kirjoittaa: ”Ajattelen, että meillä on uuden opetussuunnitelman mukainen toimintamalli olemassa yrittäjyysluokilla. Siitä olisi jalostettavaksi pidemmällekin, isommin tai pienemmin ja luokkatasosta tai koulun koosta riippumatta.”

Kyllä! Seuraavaksi istuimmekin kokouspöydän ympärillä. Rehtorimme lisäksi saimme suunnittelutukea Mäntsälän lukion rehtorilta Tuula Ilvoselta ja Saaren alakoulun rehtorilta Marita Kiviseltä. Yrittäjyysluokkien opettajista lisäkseni olivat mukana myös Mari Mäkitalo-Aho ja Sanna Nivell. 9. luokan yrittäjyysluokkalaiset toivat hakemuksen työstämiseen omat kokemuksensa yrittäjyyden opiskelusta. Päätimme perustaa hakemuksemme ydinsisällön yrittäjyyden opetuksesta saatuihin kokemuksiin niin alakoulusta (Saaren alakoulu) kuin yläkoulustakin (yrittäjyysluokat Riihenmäen kuussa vuodesta 2008 lähtien). Koska yhteistyö mäntsäläläisiin yrityksiin Mäntsälän Yrityskehityksen ja Mäntsälän Yrittäjien kanssa on toiminut saumattomasti jo vuosia, pyrimme pitämään tämän näkökulman esillä myös hakemuksessa.

Helmikuussa 2017 kilahti ilouutinen sähköpostiimme. Seuraavana syksynä aloitettavan työn suunnittelu aloitettiin tohinalla: aikataulut suunniteltiin, sisältöjä ryhdyttiin puimaan tarkemmin, koottiin yhteistyökumppaneita ja tiedotettiin hankeen aloittamisesta eri tahoille. Syksyä varten kaiken tuli olla valmiina ennen kesälomalle lähtöä.

Syksy 2017

Ensimmäinen rasti: teoreettispragmaattisen viitekehyksen luominen laaja-alaisiin taitoihin ja yrittäjyyteen

Marssin heti koulujen alettua elokuussa Helsingin yliopiston pääkirjastoon Kaisaniemeen aineiston metsästykseen. Piti ensin selvittää perusasiat: yrittäjyyskasvatuksen nykytila ja ajankohtaisimman trendit. Yrittäjyyskasvatuksesta löytyi kiitettävästi materiaalia, jota kahlasin läpi tehden hyväksyviä huomioita yrittäjyyden opettamisesta ja tunnistin teksteistä myös paljon metodeita ja ongelmia, joihin olin itsekin törmännyt. 

Päälähteeksi ja inspiraation kohteeksi muodostui kuitenkin yksi kelpo väitöskirja: Kati Peltosen Opettajien yrittäjyyskasvatusvalmiuksien kehittyminen ja siihen johtavat tekijät. Tapa, miten yrittäjyyskasvatuksen sisältöä käsiteltiin ja analysoitiin oli minusta oiva pohja myös meidän työskentelyllemme. Nappasin muiden ajatusten lomasta kolmiosaisen käsityksen yrittäjyyskasvatuksesta myös omaan veso-koulutusmateriaaliini. 

Kun yrittäjyyskasvatuksen peruskäsitteet olivat mielestäni kelvollisesti kartoitettu, ryhdyin setvimään arvioinnille sopivaa teoriaa. Sitä ryhdyin kehittämään David Boudin käsittelemästä kestävän arvioinnin käsitteestä (Sustainable assesment). Loin Boudin ajatusten pohjalta tulevaisuuden näkökulmaa painottavan arviointimallin, jota kutsun lokikirjamalliksi. Malli ottaa huomioon laaja-alaiset taidot oppiaineiden sisältämien taitojen arvioinnin rinnalla. Mallia soveltamalla laaja-alaisia taitoja ei roikoteta arvioinnin ohessa ylimääräisenä ja irrallisena osana. 

Kunnassamme järjestettiin 11.11. Veso-koulutus, jossa esittelin aikaansaannokseni yhdessä työpajassa opettajille. Opettajien lisäksi työpajaani pääsi seuraamaan YES-Keski-Uusimaan aluepäällikkö Tiina Rytkölä, jolta sain lisävahvistusta siitä, että käsitykseni soveltuvat hyvin Mäntsälän mallin pohjaksi. Sovimme myös alustavasti, että osallistuisin seuraavana vuonna YES-tutoropetkoulutukseen. Kuvassa mainos työpajaani.

Tapahtumien ja materiaalien organisointia Mäntsälän mallia varten

Ryhdyimme kokoamaan Mäntsälän mallia kartoittamalla jo toteutettuja pedagogisia malleja. Rehtori Marita Kivinen kertoi Saaren koulussa käytössä olevasta Sosiaalisten portaiden mallista. Oppilaat keräsivät materiaalia Mainoskilpailusta, joka on mainio esimerkki Mäntsälässä jo käytössä olevasta yrittäjyyskasvatuksen käytännöstä, jossa yhdistyy ideaalilla tavalla yritysten ja koulujen yhteistyö.

Mäntsälän mallia varten ryhdyimme myös toteuttamaan eri luokkatasojen välistä yhteistyötä. Tästä esimerkkinä on Itsenäisyyspäivätanssiaisten järjestäminen kaikille kunnan neljäsluokkalaisille. Yrittäjyysluokka 8f oli päävastuussa tapahtuman organisoinnista. He muun muassa opettivat tekemänsä videon ja tanssituntien avulla pienemmille oppilaille kolme tanssia: katrillin, valssin ja tapahtumaa varten Tuomas Aikion säveltämän Seikkaillaan-biisin.

Leena Rättyä

Projektipäällikkö

Mäntsälän malli – yrittäjyyskasvatuksen polku peruskouluun